HELLUrei

Se kestää jo viidettä päivää... Apuna on ollut nicorettepurukumit ja rautainen tahto. Kertaakaan en ole sortunut ostamaan röökiä tahi pummimaan mokomaa syöpäkäärylettä. Sen sijaan olen muutaman kerran kaivellut partsilta vanhaa tuhkakuppia ja vetänyt posket lommolla jämäsauhut. Mutta ei se merkitse kyllä oikeastaan mitään naiselle joka aiemmin poltti pari askia päivässä. Joten vakaasti uskon, että tässä ollaan matkalla kohti vapautusta tupakista.

Miksi näin? Yksinkertaisesti siksi, että olen lopen uupunut siippani kännäämiseen ja teimme sopimuksen, että jos mie jätän pöllit, hän jättää turmiolan tommin liemet. Katsotaan, miten tässä käy. Aikoo kuitenkin viedä viinipönttönsä työkaverilleen saatesanoin: "Ei tää enää mun päähäni koske". Huumori löytyy siitä, että noin kymmenisen vuotta sitten toinen työkamu vei samaiselle tyypille viinipönttönsä noilla saatesanoilla, joten isäntä ajatteli, että historia voisi hieman toistaa itseään.

Mutta kerron myöhemmin a) onko tupakkilakkoni pitänyt ja b) onko isäntä raivoraitis

Helvetti on irrallaan... Annoimme asuntomme pienelle välittäjälle myytäväksi viime maaliskuussa. Onnettomat teimme samointein neljän kuukauden toimeksiannon... Nyt on kulunut kolme kuukautta ja näyttöjä on ollut kokonaiset kolme kappaletta, kun taas hyvä kiinteistökauppatapa edellyttäisi niitä olleen jo n. 12 kertaa... Välittäjä pyytää kokoajan laskemaan hintaa (ekassa näytössä käyneelle pariskunnalle), kieltäytyy ilmoittamasta lehdissä, eikä vaihda netissä julkaisemaansa kuvaa vessanpöntöstä... Erään kerran hän ei saapunut pitämään esittelyä sopimaansa aikaan, eikä edes suvainnut ilmoittaa muutoksesta.

Otin välittäjästä yhteyttä kuluttaja-asianeuvojaan, joka kertoi, että välittäjää pitää ensin "varoittaa" ja vasta sen jälkeen voi sopimuksen purkaa. No, annoimme varoituksen. Mikä muuttui? Viime viikonloppuna välittäjä piti esittelyn, olimme pihalla ja näimme lasten kanssa, kuinka väkeä laukkasi kodissamme. Esittelyn jälkeen Herra Välittäjä luikahti pihalta mitään meille sanomatta ja nyt viiden päivän jälkeen hän ei ole vaivautunut kertomaan meille mitään esittelystä. Välittäjä lupasi myös varoituksen saatuaan vaihtaa nettikuvat, joita oli asunnostamme sivustoillensa ja etuoven nettisivuille laittanut... Surullista... Edelleen kuvissa komeilee vain vessanpönttömme ja keittiön holvikaari niinkuin se olisi kallellaan (mikä ei vastaa totuutta), lisäksi välittäjän söhertämä pohjapiirustus asunnostamme on varmaankin jostain muusta kämpästä.

Herra Välittäjän pelleily (ilmeisesti kamukaupan yritys) on kolauttanut kuusihenkistä perhettämme ikävästi. Haluaisimme näet ensin myydä tämän vanhan asunnon, ennenkuin ostamme uutta. Ja näin ollen "ihannekoti" maalta meni sivu suun. Mutta ehkäpä noita terijoenhuviloita muutamalla kymppitonnilla tulee kaupan muulloinkin.

Jos nyt aivan rehellinen olen, tekisi mieleni vetää Herra Välittäjä munistaan hirteen ja haukkua pataluhaksi. Mutta paras rangaistus lienee kuitenkin se, ettemme laske hintaa kamulle, vaan kun sopimus raukeaa, pidämme pienen tauon ja vaihdamme välittäjää. Lisäksi jokaiselle joka tuttavapiirissämme harkitsee asuntokauppaa, kerromme tuosta pienestä helsinkiläisestä toimistosta rehellisesti.

Eli tässä kaikille, jotka lukevat tämän pienen purkaukseni neuvoksi, että ottakaa asuntokauppaa tehdessänne yhteys vain suuriin ja luotettaviin kiinteistönvälitystoimistoihin.